Kirjoittaminen etenee melko tahkeasti; ulkona on kerrassaan upeat lomasäät, niin ei paljoa viitti sisällä nysvätä. Enimmäkseen vaan istuskelua, auringosta nauttimista varjossa ja sellasta. En ole edes lukenut koko loman aikana muuta, kuin Stephen Kingin Kuulolla uudemman kerran. Jos jaksais niin voisi lukea Kuoleman varjelukset uudelleen, mutta... Istuskelen ja ajattelen vaan :)
Käsikirjoitus (jota en ole mainostanut, enkä mainosta) etenee jotenkin, enemmän kuitenkin pyörittelen ideoita päässäni, paperille asti niitä ei vielä oikein voi laittaa, koska ei ole itsellenikään selvää, missä järjestyksessä tapahtumien pitäisi rullata. Alku ja loppu on, mutta välistä puuttuu isoja paloja tekstiä. Ehkä se joskus, ehkä ei. Ajatusten kirjoittaminen on helppoa, mutta se, että niistä saa muodostumaan yhtenäisen, loogisesti etenevän kiinnostavan kertomuksen, se se vasta on vaikeaa.
Kukkapenkki tuli tehtyä, kuunlilja jaettu kuuteen suhteellisen yhtäsuureen osaan ja istutettu uudelleen. Salviaa, jaloritarinkannusta (pinkkiä), syysleimukukkaa, kevätkaihonkukkaa, sinivaleunikkoa... Punaisen ja sinisen sävyjä siis, ja valkokukkaisille kuunliljoille kaveriksi yksi tarha-alpi, valkoinen. Ruusuja varten (Europeana) pitäisi kaivella vielä penkki, ja mahdollisesti tuonne kivien sekaan yksi sekapenkki. Jonnekin tuosta olkkarin ikkunan alta pitäisi siirtää peurankellot, kevätesikot ja kevätvuohenjuuret (ja ne muutamat tulppaanit), koska terassin jatko tehdään siihen ensi kesänä. Portaiden vieressä, tulevassa ruusupenkissä on keijunliljaa hiukan, pari tiikerinliljaa ja vähän kevätpikkusydäntä, ja niillekin pitäisi paikka keksiä. Ehkä nuo keijunliljat menisi tuonne itäpäädyn penkkiin, ovat niin pieniä ja sieviä, eivätkä todennäköisesti ainakaan sinivaleunikon jalkoihin jää. Katotaan.
Huomenna on lapukan kuvauspäivä. Nyt jo jännittää, että onko se terve. Lonkat ja kyynärät kuvataan ja mikäli ovat ok, elokuun lopussa silmät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti